Suuri metsänomistajatutkimus on taas alkamassa. Tavoitteena on kartoittaa ”millaisia metsänomistajat ovat, mitä tavoitteita heillä on ja miten he metsiään käyttävät.” Ilmeisesti tietoa tarvitaan, kun MTK:n edustajakin puhuu ’mystisistä metsänomistajista’. Metsänomistajia on yli 600 000 – siis yli kymmenesosa suomalaisista – joten jokainen Suomessa asuva ainakin tuntee metsänomistajan, ellei itse ole sellainen. Metsänomistajia asuu paljon myös kaupungeissa, joten Aleksanterinkadullakin kävellessä tulee vähän väliä vastaan ihan oikea metsänomistaja. Jos siis halutaan tietää millaisia he ovat, niin antakaapas kun minä kerron:
Sijoittaja
Harkinnut myös metsärahastoja, metsäyhtiöiden osakkeita ja yhteismetsäosuuksia, mutta päätynyt omistamaan (ehkä näiden lisäksi) ihan oikeaa metsää. Tuotto-odotuksia säädetään iltakaudet, puun myyntihintaseuranta on kännykässä valmiina. Myyntihetki optimoidaan tarkasti: ettei vain mene liian halvalla, ja että myyntituotot voidaan sijoittaa tuottavasti. Näkee painajaisia kirjanpainajista, juurikäävästä ja pörssiromahduksesta. Muutaman kymmenen lisähehtaarin hankinta mielessä, mutta ROI oltava kohdallaan.
Luonnonsuojelija
Metsällä on itseisarvo: se ei ole vain puuvarasto. Metsänomistajan velvollisuus on suojella metsää. Metso-ohjelmahakemuksia nytkin vetämässä, ja luontolahjaksi 100-vuotiaalle meni useita hehtaareita. Metsän elämä kiinnostaa kaikin puolin, mutta tämä metsänomistaja ei halua olla millään tavalla sille häiriöksi. Opiskelee harrastuksena metsäekologiaa ja hiilinielulaskelmia. Pohtii metsän hoitamista – hoitaako vai jättää hoitamatta? Mikä mahtaisi olla parasta metsälle itselleen, eikä metsänomistajalle, valtiolle tai metsäyhtiölle?
Metsuri
On sanonut irti kuntosalin jäsenyyden ja hankkinut raivaus- ja moottorisahan tykötarpeineen. Kaikki aika (mikä mahdolliselta palkkatyöltä liikenee) kuluu metsätöissä, jossa näkee kättensä työn jäljen. Kunnioitusta herättävä rivi halkaisukirveitä liiterissä; vipukirves saatu lahjaksi. Klapikoneen hankintaa suunnitellaan niiden aikojen varalle, jolloin kirves ei enää pysy kädessä. Viihtyy metsässä pimeän tuloon asti (ja usein sen jälkeenkin); sahojen kunnostaminen parasta mitä voi tehdä sisätiloissa. Kaksitahtibensiinin tuoksu ei häiritse eikä sahan pärinä vaivaa; raivausveitsi vakiovarusteena iltakävelyllä.
Eränkävijä
Nauttii metsässä kulkemisesta ja liikkuu siellä jalkaisin, suksilla, lumikengillä, joskus myös mönkijällä tai moottorikelkalla. Seuraa ja tarkkailee metsän elämää: puita ja muita kasveja, lintuja ja eläimiä, jotka tuntee paremmin kuin naapurinsa. Omistaa trangian, termospullon, kuksan ja makuupussin. Rakentanut metsäänsä laavun. Tuntee olonsa omituiseksi keskuslämmitysoloissa.
Maanviljelijä
Yhä monille metsänomistajan prototyyppi. Maajussi, joka kesät hoitaa peltoja, talvet metsää. Metsätalous on maatalouden sivuelinkeino, mutta kaikenlainen metsässä puuhastelu on tuttua. Omistaa sahoja, metsätyökaluja ja traktorin. Käymässä vähiin: osuus kaikista metsänomistajista on enää noin kuudesosa.
Metsästäjä
On ostanut metsää, koska metsänomistajana pääsee mukaan paikalliseen metsästysseuraan. Perehtynyt riistametsänhoitoon. Metsänhoidossa tärkeintä on metsästyksen helpottaminen. Omistaa haulikon, hirvikiväärin, muutaman muun aseen, ajokoiran ja harmaan norjanhirvikoiran. Pakastin on pullollaan lihaa ja huusholli tursuaa kaikenlaisia metsästysmuistoja.
Fiilistelijä
Metsä on hieno juttu, ja sen omistaminen aivan mahtavaa. Tutustunut ympäristöestetiikkaan, muinaisuskon käsityksiin metsästä ja metsän terveysvaikutuksiin. Metsässä mukana useimmiten kamera ja joogamatto. Tutustuu kaikkeen metsän elämään nautiskellen ja ilon kautta, kaikilla aisteilla. Ihastelee hämmästellen vuodenaikojen vaihtumista ja pohtii laavun ja/tai kyttäyskopin rakentamista metsäänsä. Suunnittelee kaikkea kivaa mitä metsässä voi puuhata.
Marjanpoimija
Pois alta risut ja männynkävyt: marjat ja sienet on saatava talteen! Kerää marjat, poimii sienet. Aloittaa kauden keväällä mahlan keräämisellä, jatkaa korvasienillä, koivun hiirenkorvilla ja kuusenkerkillä, jatkaa vadelmanlehdillä, ketunleivillä ja kanttarelleilla mustikoiden, juolukoiden ja variksenmarjojen kautta tatteihin, puolukoihin ja karpaloihin; pakuria unohtamatta. Yökaudet porisee hillokattila keittiössä ja kaksi 500 litran arkkupakastinta hurisee täysteholla odottamassa uutta lastia. Keväällä marja- ja sieniruuat tunkevat jo korvista – sekä omista että lähipiirin. Torihintoihin suhteutettuna metsän tuotot vetävät hyvinä vuosina vertoja kohtalaisille puunmyyntituotoille.
Perillinen
Päätynyt metsänomistajaksi sattumalta. Metsä voi kiinnostaa, mutta siitä on myös riesaa. Metsänomistaminen on hieno juttu: sijoitus, harrastus ja elämäntapa, mutta aiheuttaa myös vaivaa sekä ajan- ja rahanmenoa. Kannattaako moiseen ryhtyä? Metsämaata ei enää valmisteta, joten omistajaksi päätyminen on kuitenkin onnekasta. Metsästä voi saada tuottoa, mutta sitä pitäisi ensin hoitaa, mikä edellyttää perehtymistä kaikkeen mahdolliseen metsään liittyvään. Toivoo ensi alkuun saavansa tolkkua metsäalan toimijoista ja metsäverotuksesta. Pidänkö vai myynkö pois? Ryhdynkö metsänomistajaksi ihan kunnolla? Tarvitsenko uuden harrastuksen? Tuleeko se kalliiksi? Harmittaako jälkikäteen?
Edellä kerrotusta huolimatta – ja sen vuoksi – odotan mielenkiinnolla Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen tuloksia ja toivon että kaikki kyselykutsun saaneet vastaavat siihen.
Katri Myllykoski
Hauska listaus eri metsänomistajatyypeistä. Itse kuulun ehkä tuohon luonnonsuojelijan sekä metsurin välimaastoon. Suurimman osan metsää pyrin suojelemaan, mutta omiin tarpeisiin tulee välillä kaadettua polttopuuta sekä joulukuusta. Tänä jouluna tulikin otettua sellainen kuusi, että melkein olisi ollut ammattikäyttöön tarkoitetetulle moottorisahalle käyttöä.