Pääkaupunkiseudulla asuvien metsänomistajien suurimmat huolenaiheet liittyvät ilmastonmuutoksen mahdollisesti aiheuttamiin ongelmiin ja metsäomaisuuden yhteiskunnan säätelyyn. Metsänhoidon valinnat ja neuvottelut metsäalan toimijoiden kanssa aiheuttavat vähiten murhetta. Tämä käy ilmi Pääkaupunkiseudun metsänomistajat PKMO ry:n tekemästä jäsenkyselystä.
Puunmyyntitulot ja hyvin hoidettu metsä tärkeitä, luontoelämyksiä arvostetaan
Pääkaupunkiseudulla asuvat metsänomistajat arvostavat puunmyyntituloja, mutta lähes yhtä tärkeää on hoidettu metsä. Metsästä haetaan myös luontoelämyksiä, rauhoittumista ja voimaantumista sekä retkeily-, marjastus- ja sienestysmahdollisuuksia. Ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat myrsky- ja tuholaistuhot sekä yhteiskunnan kasvava sääntely huolestuttavat. Kaupunkilaismetsänomistajat ovat kiintyneitä metsäänsä ja haluavat pitää siitä hyvää huolta.
PKMO ry:n kyselyyn vastanneet näkevät itsensä metsänomistajina osallisena luonnon kiertokulussa, lenkkinä sukupolvien ketjussa ja uudistuvien luonnonvarojen hoitajana.
Metsän omistamista kuvailtiin kyselyn vapaamuotoisissa kommenteissa mm seuraavalla tavalla: ”Mielenkiintoista puuhastelua eläkepäivinä”, ”Perintö, jota täytyy vaalia”, ”Sijoitus ja harrastus”, ”Taloudellinen turva”, ”Suomalaisuutta”, ”Kuin ilma ja vesi, sitä ei oikeastaan voi omistaa”, ”Luontoarvojen kunnioittaminen”, ”Rauhoittumismahdollisuus luonnon keskellä”, ”Osa minun identiteettiäni” sekä ”Tulonlähdettä, yhteyttä luontoon ja kotiseutuun, virkistystä, turvallisuutta itselle ja tuleville sukupolville”.
Metsätöitä tehdään itsekin, osa teetetään ammattilaisilla
Useimmat pääkaupunkiseudun metsänomistajat tekevät itse metsätöitä. Pääkaupunkiseudun metsänomistajat PKMO ry:n puheenjohtajan Eero Mikkolan mukaan palveluja myös hankitaan mielellään. – Kyselyyn vastanneet toivat esiin, että metsänhoitotöiden ulkoistaminen on joskus hankalaa, eivätkä paikalliset toimijat aina ymmärrä kaukana asuvan metsänomistajan tilannetta ja tarpeita.
Tulevan kolmen vuoden aikana PKMO:n jäsenet ovat eniten hankkimassa puukauppapalveluita, taimikonraivausta, metsänistutusta tai -kylvöä, sekä harvennusta ja energiapuun korjuuta.
Alku hankalaa, neuvontaa ja koulutusta saatavissa
Monen metsänomistajan mielestä alku on hankalaa, mutta useimmat ovat löytäneet tietoa tarjolla olevista lähteistä. Koulutusta, verkostoja ja vertaisneuvontaa kaivataan; näitä toiveita kohdistettiin myös PKMO:n toiminnalle. Erityisesti omistajanvaihdoksen tekemisestä, puukaupasta, taimikonhoidosta ja metsäverotuksesta kaivataan lisää tietoa.
Kaupunkilaismetsänomistajien metsät perintöä tai ostettua
Pääkaupunkiseudulla asuva metsänomistaja on miltei yhtä usein mies kuin nainen, iältään noin 60-vuotias ja omistaa metsää 20 – 49 hehtaaria.
– Pääkaupunkiseudulla asuvat metsänomistajat ovat iältään ja metsäomaisuudeltaan muiden metsänomistajien kaltaisia, toteaa puheenjohtaja Mikkola.
Pääkaupunkiseudulla asuvat omistavat metsää useimmiten Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla tai Uudellamaalla. Metsä on useimmiten saatu perintönä tai ostettu. Monia kiinnostaa hankkia omistukseensa lisää metsämaata. Yleisin omistusmuoto on yksityisomistus yksin tai yhdessä puolison kanssa. Toiseksi suosituin oli yhtymä ja kolmanneksi kuolinpesä. Muutamat omistivat osakeyhtiön tai yhteismetsän osuuksia, tai hallintaoikeuden. Useimmat käyvät metsätilallaan vähintään 6 kertaa vuodessa; monet asuvat tilalla kuukausiakin joka vuosi.
Pääkaupunkiseudun metsänomistajat PKMO ry:n tekemään kyselyyn vastasi 339 PKMO:n jäsentä. Kysely tehtiin kevät-kesällä 2016. PKMO ry toimii pääkaupunkiseudun ja sen läheisyydessä asuvien metsänomistajien verkostona; jäsenten metsät sijaitsevat eri puolilla Suomea.
Lisätietoja:
- Eero Mikkola, puheenjohtaja, PKMO; eero.mikkola (at) pkmo.org, 046 – 810 6462
- Ilta-Kanerva Kankaanrinta, hallituksen jäsen, PKMO, ikankaan (at) welho.com
- Laajempi raportti PKMO:n jäsenkyselystä (Pdf-tiedosto)
- PKMO:n jäsenkyselyn tuloksia graafeina (Pdf-tiedosto)