PKMO:n syysretki Punkaharjulle ja Kotkaan 3.-5. syyskuuta 2021
Laitoimme juhannuksen alla jäsenillemme osallistumiskutsuna tiedotteen Punkaharjulle 3.-5. syyskuuta suunnitellusta metsäretkestä seuraavin sanoin:
Ohjelman metsällisenä antina opastetut tutustumiset Metsämuseo Lustoon, Punkaharjun Kruununpuistoon ja Luken tutkimusmetsiin, tieteellisinä anteina luennot suomalaisten metsäsuhteesta ja metsäpuiden jalostuksesta ja sopeutumisesta ilmastonmuutokseen sekä metsänomistajien keinoista varautua siihen.
Kultturillisina anteina on Luston lisäksi tarjolla vanhan Punkaharjun Valtionhotellin historiaa, Emma Salokosken konsertti sekä paluumatkalla tutustuminen kalevalaisella metsätammella lattiasta kattoon sisäverhoiltuun Merikeskus Vellamoon Kotkassa, jossa opastus päänäyttelyyn.
Ohjelma vetosi, kutsu kuultiin ja 40 järjestön jäsentä oli korona-ajan kiroihin kyllästyneinä kypsinä matkaan. Niinpä lähdimme perjantai-aamuna 3. syyskuuta kulkemaan.
Alku Lustossa
Metsämuseo Luston näyttelyihin tutustuttiin niin opastetusti kuin omillamme. Erityistä mielenkiintoa herätti jäsenistössämme 1970-luvun alun metsätyömiesten arkea kuvaava Miehen työ -valokuvanäyttely. Useimmilla meistä on omakohtaista muistoa tuosta ajasta, jolloin työ otti mittaa miehestä, mies hevosesta ja silloin uusista koneista. Luston kävijämäärä ylitti miljoonan rajapyykin elokuun alussa. Se kertoo omalla tavallaan metsän merkityksestä suomalaisille.
Näyttelykierrosta seurasi Luston metsäkulttuuriasiantuntija, perinteentutkimustieteen väitöskirjatutkija Reetta Karhunkorvan luento aiheena Suomalaisten metsäsuhde. Modernin, kvalitatiivisen metsätutkimuksen keskiössä ovat erilaisten metsäsuhteiden vaikutukset yhteiskuntaan ja metsien käyttöön. Alustus avarsi valistununeitakin käsityksiä siitä, missä sosiaalisessa, yhteiskunnallisessa ympäristössä, missä kontekstissa seuraavaa Kansallista metsästrategiaa päivitetään. Alustus herätti kysymyksen, onko perinteinen käsityksen omistajuudesta omaan metsään enää validi ja mikä on fyysistä metsää omistamattomien psykologisen metsänomistajuuden oikeutus, voima ja valta. Kontekstiin liittyen, yksityismetsänomistajat omistavat 60 % metsämaasta, 70 % metsän kasvusta ja 80 % teollisuuden tarvitsemasta puusta tulee meiltä.
Illalliset kulttuuria
Ilta päättyi Matkamiesten illalliseen: Istahdettiin illallispöytään näyttelijä Tommi Korpelan, Paaskosken historioitsijapariskunnan ja hotellinomistaja Saimi Hoyerin seurassa. Tarinoissa seuraamme liittyivät kirjallisten, lausuttujen dokumenttien kautta Nikolai II:sta alkaen lukuisat matkamiehet, jotka eri vuosisadoilla ovat hurmaantuneet Punkaharjusta. Matkansa harjulle ovat osuttaneen niin Runeberg, Topelius ja Leino kuin Niinistö ja Putin.
Se, että Punkaharju on ollut sydenpolton seurauksena aivan kaljuna, puuttomana sianselkänä suuren ihailun kohde 1800-luvun alussa ja nykyinen järeä hongikko on saanut alkunsa vasta Kruununpuiston perustamisen jälkeen 1850-luvulla, on monelle yllätys. Ukko-Kolilla kansallismaisemaa, näkymää Pieliselle on palautettu maisemahakkuin. Sama voisi toteuttaa Punkaharjulla. Leppoisa, miellyttävä, kulttuuri-illallinen tarjoiltiin meille Saimin yllätyksenä.
Nopeutettua evoluutiota metsänjalostuksella
Lauantain aluksi istuimme kuulemaan perinteiseen metsäntutkimukseen kuuluvaa alustusta aiheena Puulajivalinta ja metsänjalostus keinoina vastata ilmastonmuutokseen. Tohtori Seppo Ruotsalaisen rauhallinen, keskusteleva alustus kattoi melkoisen ajanjakson metsäntutkimuksesta varhaisimmista valintakokeista nykypäivään. Ilmastonmuutos on nopea suhteessa evoluution nopeuteen. Siihen voidaan sopeutua avustamalla puiden leviämistä lämpenemisen mukana. Metsikön tuotosta voidaan parantaa käyttämällä metsänviljelyssä paria leveyspiiriä eteläisempiä alkuperiä. Taimien tuhonkestävyys kuitenkin lisääntyy siirron pidetessä. Toinen sopeutumiskeino on evoluution avustaminen. Metsänjalostus on ohjattua, nopeutettua evoluutiota.
Punkaharjun tutkimusmetsiin tutustuttiin asiantuntija Esko Oksan opastuksella aluksi Luston auditoriossa, missä saatiin kattava esitys myös Luonnonvarain tutkimuskeskuksesta tänään. Oksan selkeästä esityksestä huokui vahva sitoutuminen ja arvostus omaa työtä ja sen tuloksia kohtaan. Sen ansiosta Punkaharjun tutkimusmetsiin voi tutustua myös netissä osoitteessa metsabiotalous.fi.
Larix sibirica => L. archangelica
Opastetulla kierroksella tutustuimme tutkimusmetsien ytimeen ja saimme hyvät eväät iltapäivän omatoimisiin metsäretkiin. Selvisi myös, että Larix sibirica on nykyisin L. archangelica, arkangelinlehtikuusi ja Suomen korkein puu, jota kävimme halaamassa tuhannen kuution ja 140 vuoden ikäisessä metsässä, on L. europaea, euroopanlehtikuusi.
Maittavan, Puruveden kuhaa ja paikallisia sieniä käsittäneen erinomaisen illallisen jälkeen keskityimme kuulemaan illan konserttia. Jarmo Saaren ja Mikko “Gunu” Karjalaisen jazz-duon solistiksi Emma Salokosken tilalle oli saatu Kansallisoopperan nuori sopraano Marjukka Tepponen. Kuuntelimme esitystä hurmioituneina.
Sunnuntai-aamuna suuntasimme Kotkaan kohteina Merikeskus Vellamo ja Sapokan vesipuisto. Vellamon Ruotsinsalmen meritaistelusta kertovaan päänäyttelyyn, Pohjantähti ja Etelän risti, tutustuimme opastetusti, jonka jälkeen lounastimme ja jatkoimme kauniisti toteutettuun ja siistiin Sapokan puistoon, keitaaseen keskellä kaupunkia. Kummatkin kohteet avarsivat käsitystämme savolaisten Amerikasta, Suomen suurimman metsäteollisuuden vientisataman omaavasta Kotkan kaupungista.
Ruusut ja risut
Kotimatkalla käytiin keskustelua muun muassa PKMO:lle laadittavasta strategiasta. Jäsenistömme on yhtä monimuotoinen kuin Suomen luonto eikä yhteisten nimittäjien löytäminen edunvalvontaan ole itsestään selvää. Kukaan ei kuitenkaan asettunut poikkiteloin sen suhteen, että päätavoitteemme on toimia kestävästi metsäomaisuutemme arvon ja tuoton kasvattamiseksi.
Matkan päätyttyä osallistujille lähetettiin palautekysely arvosteluasteikolla 1 – 5. Sekä metsällistä että kulttuuriantia pidettiin kauttaaltaan hyvänä arvosanoin 4 – 5 parilla poikkeuksella. Majoitus puolestaan sai hieman vaihtelevaa arvostelua, koska meidät oli majoitettu kahteen eri hotelliin ja osa kesäkaudella käytössä oleviin rantamökkeihin. Hyvällä ennakkosuunnittelulla majoitusratkaisut tulevia retkiä ajatellen olisi mahdollista paremmin sovittaa päähotellin huonekapasiteetin ja matkalaisten odotusten mukaisesti. Vastauksissa oltiin kuitenkin sitä mieltä, että yhteisiä retkiä ja opintomatkoja kannattaisi myös jatkossa tarjota jäsenistölle.