1. Ovatko etämetsänomistajat yrittäjiä?
Metsänomistajat riippumatta asuinpaikasta toimivat samalla tavalla ja heitä koskevat samat säädökset ja lait. Jokaisella metsätalouden harjoittajalla on Y-tunnus eli yrittäjätunnus. Jokainen metsätalouden harjoittaja on arvonlisävero- tuksen piirissä ja suurin osa metsätilallisista on arvonlisäverovelvollisia. Jokainen metsätalouden harjoittaja joutuu pitämään kirjanpitoa toiminnastaan. Kirjanpito on säilytettävä useita vuosia. Useimmat metsätalouden harjoittajat maksavat (jos eivät nimeltään maatalousyrittäjäeläkettä) niin eläkettä tulevia vuosia varten. Yrittäjyyden kriteerit täyttyvät hyvinkin.
2. Miten etämetsänomistajaa kohdellaan?
Metsätalousyrityksemme ovat valvotuimpia EU:sta jokamieheen. Metsiämme hoidamme pääosin valtion oman organisaation (metsäkeskusten) tekemien metsäsuunnitelmien mukaisesti. Jos metsäsuunnitelma on huolimattomasti tehty ja metsänomistajalle tulee tappiota, metsänomistaja kantaa vastuun täysimääräisesti. Jos hirvet ja kauriit pistävät poskeensa taimiston, on tilanne useimmiten täysin sama. Maksamme metsän myynnistä veroja valtiolle vielä eläkkeellä ollessammekin. Luonnon moninaisuudesta maksamme tilakohtaisesti merkittävän summan yli 200 €/ ha puuston kasvukauden kuluessa.
3. Metsänomistajat maksavat monenlaisia veroja ja veroluonteisia maksuja sekä osallistuvat työllistämiseen
Maksamme veroluontoista pakollista metsänhoitomaksua vuosittain, näin ollen osallistumme ylläpitämään jopa kokonaista metsäorganisaatiota. Toimimme maaseudun työllistäjinä, teiden rakentajina ja kunnossapitäjinä. Puun ja puuenergian tuottajina panoksemme on merkittävä. Se tulee tulevaisuudessa vain lisääntymään. Maksamme useita vapaaehtoisia ja pakollisia yhdistysmaksuja, jotta pidämme metsäalan tietämystämme ja ammattitaitoamme jatkuvasti ajan tasalla sekä kehittääksemme toimintaamme. Etämetsänomistaja on valinnut elinikäisen oppimisen tien.
4. Metsitettyjen peltojen palauttaminen ja pellon hankinta tulee lisääntymään?
Nyt perintö- ja lahjaverohelpotuksen ehdoksi on jäämässä vaihtoehto, jossa metsätilanomistajalla verohelpotuksen saadakseen pitää olla myös peltoa. Meidän tulisi siis palauttaa metsitetyt peltomme jälleen viljelykäyttöön tai hankkia peltoa ja hakea viljelijätukia. Samalla saisimme työkoneet verovähennyksiin täysimääräisesti! Eikö näiltä osin perintöverouudistus ole jo vanhentunut syntyessään? Pitäisi jättää menneet ajat taakse ja luotsata katse kohti tulevaisuutta. Metsänomistajat ovat tärkeä ryhmä koko kansantaloudelle myös tulevaisuudessa. Metsäteollisuuden tämänhetkinen kriisi osoittaa myös sen. Eikö olisi jo syytä tunnustaa tosiasiat eikä käyttää metsänomistajia kynnysmattona perintö- ja lahjaverouudistuksen läpiviemisessä. Erikoista on, että mikä tahansa pienyrittäjä on yrittäjä, mutta ei metsätilanomistaja, jolla on merkittävä rooli suomalaisessa kansantaloudessa.
5. Metsätilanomistajat ovat tärkeä osa metsäsektoria ja kansantaloutta
Metsäomistajat ovat tehneet ja tekevät myös tulevaisuutta ajatellen merkittävän panoksen suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Myös puhtaat metsätilat on saatava perintö- ja lahjaverouudistuksen piiriin.
6. Tämänvuotisten metsäistutusten lopullinen sato korjataan vasta vuosisadan lopulla
Metsä odottaa tänäkin keväänä istuttajaa! Moni metsätilanomistaja vastaa myönteisesti odotukseen. Lopullinen sato korjataan kuitenkin vasta noin vuonna 2080, Pohjois-Suomessa vasta myöhemmin. Tässä ajassa joutuu jo useampikin sukupolvi maksamaan perintöveron.
7. ”Luovat” veroratkaisut tulevat myös metsätilojen osalta lisääntymään?
Metsätilojen verohelpotuksesta luopuminen tulee tulevaisuudessa lisääntyvässä määrin ruokkimaan erilaisia verotulojen vähenemiseksi tarkoitettuja ”luovia” ratkaisuja, mm. erilaisten yritysten muodossa.
8. Metsätilojen verohelpotus on osaratkaisu metsäteollisuuden ja metsäsektorin laajemminkin vaikean tilanteen helpottamiseksi.
Metsätiloille myönteinen perintö- ja lahjaverotuksen muutos verohelpotuksen muodossa on osa myönteistä ratkaisua puun saatavuuteen ja metsäteollisuuden kannattavuuden parantamiseksi. Nyt tehtävät ratkaisut tulevat omalta osaltaan vaikuttamaan metsäteollisuuden kapasiteetin mahdolliseen pysyvään vähentämiseen Suomessa. Metsätilojen perintö- ja lahjaveron verohelpotus olisi yksi askel metsäteollisuuden ja samalla metsäalan laajemminkin tulevaisuuden toimintaedellytysten ja kannattavuuden parantamiseksi. Se olisi samalla myös myönteinen signaali valtiovallan taholta koko metsäsektorille nykyisessä monessa suhteessa vaikeassa tilanteessa ja osoittaisi valtiovallan perehtyneen metsäteollisuuden ja metsäalan ongelmiin laajemminkin. Aikaisemmin ratkaisuksi riitti pelkkä markan devalvointi. Nyt tarvitaan erilaisia enenevässä määrin erilaisia kehittämis- ja parannus- toimenpiteitä koko metsäsektorilla. Metsätilanomistajat ovat kiinteä ja tärkeä osa koko metsäsektoria.
Helsingissä 9. huhtikuuta 2008
Yli 700 etämetsänomistajan puolesta,
Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat ry
Hannu Santti, puheenjohtaja
Sirkka Suomi-Vihonen, varapuheenjohtaja.
