METSÄTALOUDEN KEHITTÄMISKESKUS TAPIO
Projektipäällikkö
Markus Lassheikki
HYVÄN METSÄNHOIDON SUOSITUKSET
Kiitämme mahdollisuudesta saada kommentoida luonnosta hyvän metsänhoidon suosituksista.
Mielestämme on myönteistä, että suositukset ajantasaistetaan, vaikkakin on vaikea löytää suuria kehitysaskeleita varsinaisen metsänhoidon alalla. Metsäsektorin muutokset ovatkin ehkä paremmin nähtävissä metsänomistajakunnan muutoksena. Metsä ei siirry sukupolvenvaihdoksissa aina maataloutta harjoittavalle jatkajalle, vaan yhä useammin muusta työstä päätoimeentulonsa saavalle. Näissä tapauksissa sukupolven vaihdoksen verotuskohtelu on merkittävästi kovempaa kuin maatilojen kohdalla. Tämä vaikuttaa metsäntalouden kannattavuuteen pitkällä aikavälillä, sillä ketjun “taimesta tukkipuuksi” aikana metsätila vaihtaa keskimäärin kolme kertaa omistajaa. Luonnoksessa nähdään veroetujen hyödyntämisen parantavan merkittävästi metsätalouden kannattavuutta (luku 4.1). Toivoisimmekin, että myös verotuksen kovuus, joidenkin omistajaryhmien kohdalla, huomioitaisi metsätalouden kannattavuutta arvioitaessa.
Tuoreimpien tutkimusten mukaan metsänomistajakunta ikääntyy, kaupunkilaistuu ja naisomistajien määrä lisääntyy lähivuosien aikana. Tästä syystä johtuen ei metsätalouden kannattavuuden parantamista voida mielestämme tulevaisuudessa laskea metsänomistajakunnan omatoimisuuden varaan (luku 4.1). Pikemminkin metsänhoidon ja käytön kannattavuutta arvioitaessa on pääpainon oltava ulkopuolisten palvelujen käytössä. Metsänhoitopalveluiden tarjontaan olisi saatava kilpailua, joka varmistaisi myös hintatason pysymisen kohtuullisena ja siten parantaisi myös metsätalouden kannattavuutta.
Espoossa 22.5.2000
PÄÄKAUPUNKISEUDUN METSÄNOMISTAJAT RY, Inkeri Juurikkala-Sirviö, puheenjohtaja.
